Totuttelua

Uuteen blogiin tottuminen käy vähän hitaasti... Olen jatkuvasti vähällä kirjoittaa sellaisia ilmaisuja kuin "kuten aiemmin sanoin" ja "niin kuin tiedätte", kunnes muistan etten ole enää vanhassa blogissani. Pahoittelut siis uusille lukijoille, varmaan tulen viitanneeksi vanhan blogini sisältöön vahingossa tai tahallaankin.

Kummalliseen blogin nimeeni olen kuitenkin ihan tyytyväinen. Sain päätettyä sen sillä perusteella, miltä se näyttäisi monien bloginimen muodostamassa listassa, ja pidin siitä, miltä se näyttää. Elämäni on juuri nyt vähän e-mollissa, mutta toisaalta subjektiivinen mielipiteeni on, että luonnollinen molli jakaa doorisen asteikon kanssa ykkössijan maailman parhaiden moodien palkintopallilla. Ja onhan näitä Itä-Euroopan maita, joissa on runsain mitoin iloista musiikkia mollissa ihan hääsävelmiä myöten eikä se ole kenestäkään mitenkään omituista. Mollissa soittelu on siis ihan hyvä asia!

Nimimerkkini kanssa käyn vielä pientä taistelua. Huoh, olisi ollut niin mukava saada tämä blogiasia kaikin puolin valmiiksi... Näillä ADD-aivoilla kun käy helposti niin, että kaikki muu ajattelu häiriintyy tavallistakin pahemmin siksi pitkäksi aikaa että mieltä vaivaava epäkohta on saatu hoidettua, oli se epäkohta kuinka pieni tahansa. Helposti myös menee ylianalysoinniksi. Jos siellä näyttöjen toisella puolella joku palaa halusta auttaa minua jotenkin, niin keksi ihmeessä minulle joku hemmetin hyvä nimimerkki! Lyhyttä ja ytimekästä kaipaisin, mutta käy pidempikin, joku sopivan kuvaileva. Olisinko vain "punatukkainen tyttö"? Jospa ottaisinkin joka kuukausi tai vaikka joka viikko uuden nimimerkin, ja päätän sitten loppuvuodesta. Tehdäänpä niin! Hankaloittaa vaan vähän muihin blogeihin kommentointia. Ja tuo punatukkainen tyttö alkoi kyllä kuulostaa nyt niin omalta kuin vain voi. Sillä nimellä varmaan vaan kirjoittaa jo sata muutakin. Haittaako se? Entä liittyykö nimeen jotain mielikuvia kirjoista, musiikista tai elokuvista, mihin en haluaisi itseäni liitettävän?

Mulla on pahoja ongelmia minkäänlaisessa suunnitelmallisessa toiminnassa. Tällä viikolla ajattelin kuitenkin yrittää laittaa itselleni tehtäviä, joita suorittaa. Metodina on MIT (most important tasks) eli nimeän "tärkeimmät tehtävät". Oikeasti niitä saisi olla vain kolme, mutta tässä tulee neljä. Ne ovat tärkeysjärjestyksessä. Eihän sitä nyt muiden asettamissa säännöissä voi pysyä, on keksittävä omat systeemit ja sitten virheiden kautta opittava!

Maanantai. On 1) laitettava sähköpostia fysiikanopettajalle, 2) valittava ja pakattava pyykit, jotka pesen anoppilassa, kun meille ei nyt juuri satu tulemaan vettä, 3) otettava pari valokuvaa kunhan kameran akku on latautunut ja 4) kirjoitettava kirje, jonka raapustaminen on ollut todella pitkään rästissä. Tämän jälkeen saan opiskella fysiikkaa, mielellään opetusvideoita katsellen. Ruokaakin olisi hyvä laittaa.

Mukavaa uutta viikkoa! :)