perjantai 5. helmikuuta 2016

Villapaita nro 2

Tässä kuva villapaidasta numero 2.





Kuvaa ottaessani tiputin kamarin lukulampun lattialle, seurauksena lasinsirpaleita pitkin lattiaa. Eli enpä sitten ihan periaatteesta käyttänyt salamaa kun en kerran saanut sitä valaistusta, minkä olisin halunnut!

Langat ovat Novitan 7 veljestä -lankaa, ja nyt seuraa kootut selitykset, miksi käytin sitä. Langat ovat...

1. Jämälankoja ajalta, jolloin en vielä ollut niin periaatteellinen ja olin siskoni kanssa ostanut Novitaa tehdäkseni siitä isälleni kaulaliinan. Oli muuten huono veto, sehän kutittaa kaulalla! Samasta langasta olen muulloinkin tehnyt kaulaliinoja enkä tätä ymmärtänyt. Oli muuten yläasteen käsityön tunneilla huono opetuksen taso näiltä osin, tuohan olisi pitänyt oppia siellä. Tai ehkä en vain kuunnellut, kun tosiaan on jälkikäteen tullut ilmi näitä keskittymisongelmia...
2. Syntymäpäivälahjaksi saatuja lankoja serkultanivuodelta parin tai kolmen vuoden takaa. Valitsin joitakin tähän työhön sopivia lankoja siitä riittoisasta paperipussillisesta.
3. Vuosi sitten joululahjaksi saatuja lankoja isältäni. Valitsin muovipussillisesta lankaa sellaiset kerät, jotka mielestäni sopivat tähän työhön.

Ajattelin, että nämä langat eivät ehkä nyppääntyisi villapaidassa niin paljon kuin villasukissa. Paita tulee varmaan kutittamaan, mutta eihän sitä ole tarkoitus paljaalla iholla pitää. Eli pitää muistaa kaulusta tehdessä jättää kaulan ympärille tilaa. Niin, villapaitaahan ei tosiaan ole suunniteltu yhtään sen pidemmälle kuin sitä on tehty. Idea kuvioon tuli lapasista, jotka näin kotona käydessäni, siis vanhempieni luona. Varmaan siksi sen tekeminen tyssäsikin: tuli tenkkapoo. Olen näköjään aloittanut toista hihaa siinä vaiheessa kun olisi pitänyt päättää, millaiset kainalot paitaan tulee...

Runsaasta lankamäärästä huolimatta värivalintojen kanssa oli vaikeuksia. Olisin toivonut vaalean taustan sijaan tummaa johonkin kohtaan, mutta vaaleita värejä oli enemmän, joten vaalea oli valittava taustaksi. Tarjolla oli noin yksi kerä kutakin väriä, joten väistämättä lopputulokseen tulee melkoinen värikirjo. Näkyvissä olevat värit loppunevat toisen hihan jälkeen, joten yläosaan pitäisi keksiä joku muu väri ja taktiikka.

Tämäkin näkyy olevan tiukkaa käsialaa, mutta eiköhän se tuosta silittämällä parane. Muistaakseni mulla on ollut tietoinen valinta, että mieluummin teen näin kuin että olisi liian löysää.

Villapaita on ollut puikoilla noin vuoden, ehkä. Ei voi muistaa ja ei jaksa tarkistaa. Työhön en ole koskenutkaan sitten viime kevään. Muistaakseni. Kai senkin voisi jostain tarkistaa. En jaksa. Sanotaan nyt vaikka niin että ei ole tullut neulottua mitään naismuistiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Piristähän päivääni kommentilla! :)