torstai 12. lokakuuta 2017

Lainoista ja marginaaleista

Kyllä hämmentää lukea toisten kirjoituksia lainoistaan ja niiden kilpailuttamisesta. Tuntuu, ettei minulla olisi mahdollisuuksia päästä lähellekään niitä marginaaleja, vaikka kuinka kilpailuttaisin.

Ensinnäkin asuntolaina. Varmaankin minulla on liian pieni laina (33 000), jotta olisin sellainen asiakas, josta alettaisiin tapella. Viimeisin lainatarjous oli 0,95 marginaalilla, joka tietysti on ok "maailman lapset" -ajattelulla. Eli vuosikymmeniä sitten suomessa tuollaisesta olisi voinut vain unelmoida. Varsinaisesti en ole vielä kilpailuttanut, jospa sitä saisi vähän alas sillä. Mutta kun...

Ne tulot. Kilpailuttaakseni minun pitäisi osoittaa firmani papereista virkailijoille, että tuo viime vuoden parin satasen tulos on aikalailla eri asia kuin toiminimelle tullut rahavirta ja mikä tulos olisi ollut, jos olisin vain säästänyt kaikki hankinnat seuraavan vuoden puolelle tai jättänyt kokonaan hankkimatta. Kirjanpitäjäni oikein tarkkaan kyseli kaikki mahdolliset menot, jotka firmaan suinkin voivat liittyä, etten tulisi maksaneeksi tuloveroa liian isosta summasta. Pankeissa vaan ei aina ymmärretä... Asuntolainaa hakiessa näytinkin lisäksi kesäkuun väliraporttia, sitä on hieman helpompi ymmärtää. Siinä tulos oli viisinumeroinen, sillä poistot eivät vielä näy.

Omasta mielestäni olen ihan paras asiakas. Kuinka monelle muka tulee näin turvallista tuloa ympäri vuoden? Tietysti näen ison vaivan vuokrauksen yhteydessä puheluineen, sopimisineen, lähetyksineen, paperihommineen. Mutta yleensä sitten kalusto pysyykin vuokralla vuoden päivät ellei enemmänkin, ja suurimman osan vuodesta seuraan rahan valumista tilille. Noin tonni tulee kuussa alvien jälkeen palkakseni ellen osta lisää kalustoa sillä rahalla, mikä ei ole mikään pakollinen meno. Muutaman vuoden päästä tuo tulo on paljon enemmän. Tähän päälle palkka opetustyöstä ja keikoista, joita teen.

Pankkeja ei vaan paljoa lämmitä sellainen "teen töitä, jos huvittaa" -asenne. Pitää olla iso säännöllinen varma tulo. Mun menoja eivät edes kysyneet, taisivat tarjoukseen liittyviin laskelmiin keksiä omasta päästään. Valmistumisen jälkeen on ollut kaikki mahdollisuuden polttaa itsensä piippuun ylitöillä. Meidän alalta ei hommat lopu. Pankissa tätäkin on vaikea tajuta. Että turvallisempi maksaja minä olen kuin moni muu, osaan sentään pitää huolta hyvinvoinnistani ja minulla on vuokratulon ansiosta mahdollisuus höllentämiseen ja akkujen lataukseen.

Sitten hävettää, kun vahingossa lesoilen sitä sun tätä. Mutta kun kaikki on totta, yritykseni toiminta vain kasvaa ja kasvaa, ja omassa mielessäni olen jo siellä muutaman vuoden päässä, missä olen hyvinkin vauras. No, jos nyt saisi laina-asiansa järjestettyä suurin piirtein kuntoon ja kilpailuttaisi sitten vuoden parin päästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Piristähän päivääni kommentilla! :)